Kalastusluvat Pohjois-Savossa: mitä lupia tarvitset järvelle, joelle ja koskelle?

Kalastusluvat Pohjois-Savossa määräytyvät kalastustavan, kalastajan iän ja vesialueen mukaan. Tavallisella järvellä yhdellä vavalla viehekalastava tarvitsee usein vain valtion kalastonhoitomaksun, mutta koskella, virtavedessä tai usean vavan kalastuksessa tarvitaan tavallisesti myös vesialuekohtainen lupa. Tarkista luvat ennen lähtöä, jotta voit keskittyä kalastamiseen.

Kalastusluvat Pohjois-Savossa: aloita kalastustavasta

Lupatarve selviää helpoimmin tarkistamalla ensin, miten aiot kalastaa. Mato-onginta yhdellä vavalla ja pilkkiminen kuuluvat Suomessa yleensä maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin. Maksuttomuuteen liittyy silti rajoituksia: oikeus ei koske esimerkiksi vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueita eikä kohteita, joissa viranomainen on rajoittanut kalastusta.

Jos kalastat vieheellä tai perholla yhdellä vavalla, 18–69-vuotias tarvitsee yleensä valtion kalastonhoitomaksun. Ikään liittyy siirtymäsäännös ennen vuotta 1959 syntyneille, joten oma maksuvelvollisuus kannattaa tarkistaa virallisesta palvelusta. Kalastonhoitomaksun voi hankkia Metsähallituksen Eräluvat-palvelusta, josta löytyvät myös voimassa olevat hinnat ja maksuohjeet.

Kalastonhoitomaksu ei anna oikeutta kaikkeen kalastukseen. Usean vavan käyttö, vetouistelu usealla vavalla, pyydyskalastus sekä kalastus monissa koski- ja erityiskohteissa edellyttävät vesialueen omistajan lupaa. Veneen vuokra, opastus tai majoitus eivät myöskään sisällä kalastuslupaa, ellei palvelun kuvauksessa sanota siitä erikseen.

Valtion kalastonhoitomaksu järvellä ja joella

Kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä monilla Pohjois-Savon järvillä. Oikeus kattaa esimerkiksi heittokalastuksen ja yhdellä vavalla tapahtuvan vetouistelun, jos alueella ei ole erillistä kieltoa. Maksukuitti kannattaa tallentaa puhelimeen tai ottaa mukaan paperisena, sillä kalastajan pitää pystyä osoittamaan maksun suorittaminen valvontatilanteessa.

Järven koko tai syrjäinen sijainti ei ratkaise lupatarvetta. Vesialueella voi olla rauhoitusalueita, paikallisia pyydysrajoituksia tai kalalajikohtaisia määräyksiä. Joella ratkaisevaa on myös se, luokitellaanko kalastuspaikka vaelluskalavesistön koski- tai virta-alueeksi. Tällaisella alueella maksuton onginta ja pilkintä eivät kuulu yleiskalastusoikeuksiin.

Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen. Sama maksu ei kata puolisoa, ystävää tai työryhmää, jos osallistujat ovat maksuvelvollisia ja kalastavat vieheellä. Ryhmäpäivän järjestäjän kannattaa kerätä osallistujien ikä- ja lupatiedot ennen retkeä, jotta lähtö ei viivästy rannassa.

Kalastonhoitomaksu kattaa yhden vavan viehekalastuksen monilla vesillä, mutta paikalliset rajoitukset ja kohdeluvat ratkaisevat lopullisen kalastusoikeuden.

Vesialuekohtainen lupa täydentää valtion maksua

Vesialuekohtaisen luvan myy tavallisesti osakaskunta, kalatalousalue, Metsähallitus tai muu kalastusoikeuden haltija. Lupa voi koskea tiettyä järveä, jokiosuutta, koskea tai laajempaa lupa-aluetta. Myyjä määrittelee sallitut välineet, voimassaoloajan, vapamäärän ja mahdolliset saaliskiintiöt.

Usean vavan vetouistelija tarvitsee kalastonhoitomaksun lisäksi paikallisen luvan. Sama koskee yleensä verkkoja, katiskoja ja muita seisovia pyydyksiä, joihin voidaan vaatia myös pyydysmerkit. Seurueen pitää tarkistaa, onko lupa henkilö-, vene- vai vapakohtainen. Näiden erolla on merkitystä etenkin silloin, kun veneessä kalastaa useita henkilöitä.

Taulukko kuvaa tavallisia tilanteita, mutta luvan ehdot ja viranomaisrajoitukset menevät yleisohjeen edelle. Tarkista tiedot luvan myyjältä ennen maksamista. Jos suunnittelet kalastuslomaa, tutustu myös Fly Fishing Escape -kalastusloman käytännön järjestelyihin.

Kalastusluvat Pohjois-Savossa koskille ja virtavesille

Koski- ja virtavesillä lupien tarkistaminen vaatii enemmän huolellisuutta kuin tavallisella järvellä. Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella yleiskalastusoikeudet ovat rajatut, joten mato-onginta ei muutu sallituksi sillä perusteella, että se on muualla maksutonta. Perho- ja viehekalastaja tarvitsee yleensä kohdeluvan sekä ikänsä perusteella kalastonhoitomaksun.

Kohdeluvan ehdoissa voidaan määrätä käytettävä koukkumäärä, väkäsettömät koukut, sallitut kalastustavat ja vuorokausikiintiö. Ehdot voivat myös rajata kalastusvuorot tiettyihin kellonaikoihin. Kalalajien rauhoitusajat, alamitat ja kohdekohtaiset täysrauhoitukset pitää tarkistaa samana päivänä voimassa olevista lupaehdoista.

Konnuskosken, Viannankosken, Lampaanjoen ja Nokisenkosken kaltaisissa kohteissa vedenkorkeus, vuodenaika ja kohteen omat säännöt vaikuttavat päivän suunnitelmaan. Kahden tunnetun kohteen eroja käsittelee tarkemmin opas Konnuskosken ja Viannankosken valintaan. Tarkista aina lisäksi luvanmyyjän ajantasaiset ehdot.

Näin valmistelet luvallisen kalastuspäivän

Lupien selvittäminen kannattaa aloittaa tarkasta kohteesta, sillä joen tai järven nimi ei aina kerro vesialueen rajoja. Merkitse kartalle lähtöranta, suunniteltu kalastusalue ja mahdolliset koskiosuudet. Selvitä sen jälkeen osallistujien iät, käytettävät välineet ja vapojen määrä.

Maarianvaara Fishing voi yhdistää lupien tarkistamisen kalastusopastukseen, välineisiin, ruokailuun sekä tarvittaessa kuljetusten ja majoituksen järjestämiseen. Käytännönläheinen opastus sopii ensimmäistä retkeään suunnittelevalle, mutta paikallistiedosta hyötyy myös kokenut kalastaja, joka haluaa käyttää päivän kalastamiseen kohteiden etsimisen sijasta.

Ajantasaiset kalastusluvat Pohjois-Savossa varmistavat, että järvi-, joki- tai koskipäivä alkaa ilman turhaa selvittelyä rannassa. Ota yhteyttä Maarianvaara Fishingiin, kun haluat valita taitotasollesi sopivan kohteen ja rakentaa kalastuspäivän, jossa luvat, välineet ja opastus muodostavat toimivan kokonaisuuden.